



Vuoden toimiva ryhmä Mikit Merihädässä suuntasi palkintomatkalleen Vantaalle mukanaan muutama suklaasta kiinnostunut johtaja. Fazerin tehdas oli korjauksessa, mutta näimme kuitenkin videolla suklaanvalmistukseen käytettäviä koneita ja saimme syödä vatsamme kipeiksi. Samaan aikaan vierailleessa koululaisryhmässä lapset riehuivat ja opettajat jäkättivät. Meillä ei ongelmia ollut. Johtuukohan kilteistä lapsista vai lepsuista johtajista..? Kukaan ei oksentanut bussissa vaikka muutama näyttikin saaneen pienen yliannostuksen. Palasimme onnellisina kotiin tuliaispussien ja muutaman lisäkilon kanssa.
Capellan huikea kausi sai päätöksensä kauniina lokakuun viikonloppuna. Miehistö kolmeen henkeen kutistuneena sompaili perjantai-iltana Helsingin Vasikkasaareen yötä viettämään. Meinattiin mennä Kustaanmiekasta purjein pimeellä, jätettiin kuitenkin tekemättä. Eberspächeri petti meidät, joten yö oli viileähkö. Onneksi Osku osasi lämmittää iltapalatortilloita mielikuvitusuunissa ja Joukon iltasatu Utön sisällysluettelosta tuuditti kaikki Höyhensaarille. Ihanaan, kirpsakan aurinkoiseen syysaamuun oli lauantaina kiva herätä, fiilistellä Lost -saarta ja lähteä kotiin päin. Usvaa ja sumua tunki sikana joka paikasta ja tuullakin olisi saanut enemmän kuin 1 m/s, mutta päästiin kuin päästiinkin spinnuttelemaan, ainakin hetkeksi. Vesku Loiri lauloi japaniksi Nirvanaa ja Jouko taikoi herkkunuudeleita nälkäisille matkaajille. Nähtiin myös sellanen ympäristönsuojelumerkki, hylje siis! KLV:lla pilssit ja septi putsplank ja Capella on taas askeleen lähempänä talviunta. Haikein fiiliksin tungetaan purjehdusvaatteet kaappiin odottelemaan kevään ensituulahduksia, ja kaivetaan samalla ne talvikuteet esiin into piukeena.