Näytetään tekstit, joissa on tunniste väsymys. Näytä kaikki tekstit

"Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen."

Olemme taas askeleen lähempänä partion päämäärää opiskeltuamme kaksi viikonloppua partion ja ohjelman perusteita, lippukuntaa yhdistyksenä, lasten ja nuorten ohjaamista, turvallista toimintaa, ikäkausia ja paljon muuta. Viikonloppujen saldona kipeät istumalihakset, paljon uusia kavereita ja univelkaa. Ja ilmoittauduin vahingossa Vinkulille. Ilmoittaudu säkin!

2.-4.12. Kurssiviikonloppu 2hlö
25.-27.11. Kurssiviikonloppu 1hlö
17.11. Kaupunki-ilta 2hlö
12.10. Ikäkausimoduuli 1hlö

Ne kaikista urheimmat ja pelottomimmat johtajat kömpivät kololle sunnuntaiaamun koitteessa (tai todellisuudessa ehkä vähän myöhemmin...) ja kohtasivat kauheudet, joiden rinnalla kaiken maailman Halloween-hirviöt kalpenevat. Uuvuttavan neljän tunnin taistelun jälkeen oli hirveyksistä saatu täpärä voitto, ja sankarit palasivat koteihinsa väsyneinä ja helpottuneina henkiinjäämisestään.

Kunniamaininta sunnuntaiaamun taistosta kuuluu Erika R:lle, Vipille, Teemulle, Camillalle, Hannalle, Sonjalle, Maija H:lle, Ellulle sekä Eevalle. Paikalla oli siis 9 henkilöä.

Sadetakki pois, sadetakki päälle, sadetakki pois, sadetakki päälle. Olihan se nyt ihan sama mitä teki kun kuitenkin oli vaatteet märkänä. Jos ei tullu vettä ku esterin takalistosta niin sit piti hypätä ja pludata ojaan tai heittää kuteet veks ja pelastaa ukkoa järvestä. Huomattiin kans et jos liian pitkään pistesuunnistaa ja pitää lounastaukoa niin pääsee jonon hännille ja ehtii rasteille vasta pari tuntia sulkemisajan jälkeen. Välillä rastihenkilöt odottikin meitä kuin joulupukkia, taputtivat karvaisia käsiään ja laittoivat innoissaan kamat kasaan kun pääsivät meistä eroon. Kaikki tennispallot lensi kohti merimetsoja mutta yksikän ei osunut. Kadrin kanssa kahvittelu Tallinnassa taisi mennä ihan päin prinkkalaa. Yläasteelta päästiin onneksi pois.

Yörastillakaan ei sit kande alkaa nukkumaan kun turboliekitetyt savukalat ja pariisinperunat on duusattu niin koitetaan vielä epätoivoisesti päästä pois pistelistan perältä. Siinä sit kirjailee näpit kohmeessa neulalla ja langalla Alppiperhosia solmutauluun. Hus pois täältä yörastilta, tää sulkeutuu! Onneksi aamuaurinko muuttaa kuolemanväsymyksen vain hauskaksi sekavuudeksi ja hevosbondagesessareiden jälkeen voi pujotella itsensä apinannyrkkiin. Kuinka iso alue on KANAPALA? semmone perus nugetti.. eiku KAPANALA! Lopussa kiitos seisoo mutta ukot ei, koska jalat huutaa hoosiannaa.

Kotona vihdoin ja rinkka on kuin aikapommi. Mä en haluu purkaa sitä, mutta tietää että se vain pahenee mitä kauemmin venaa.